Pääsiäisen Ystävätilaisuuden aineisto

Reidar Särestöniemi: maalaukset kuin runoja

Värikylläisistä Lapin maisemistaan tunnettu Reidar Särestöniemi piti ensimmäisen oman näyttelynsä 1959 saatuaan päätökseen kolmen vuoden opintonsa Leningradin taideakatemiassa. Sitä ennen kittiläläisen Kaukosen kylän poika oli jo käynyt opintomatkalla Ranskassa ja Italiassa. Pienviljelijäperheen vanhemmat möivät metsää, jotta seitsenlapsisen perheen kuopus pääsi tutustumaan taiteeseen. Reidar oli jo lapsena piirrellyt ja tehnyt taidetta mitä monipuolisimmista ainesosista kuten tupakanmälleistä. Myöhemmin materiaalit vaihtuivat muun muassa väripigmentteihin, joita taitelija ravisteli lattialle asettelemilleen teoksille.

Reidar Särestöniemen elämästä ja taiteesta kertoi Kittilän Särestö-museon johtaja Anne Koskamo. Hän korosti, että vaikka monet Särestöniemen työt saattavat ensin vaikuttaa abstrakteilta, kaikkien pohjalta löytyy luontoaihe. Huolimatta siitä, että Särestöniemi oli syntyjään pohjoisesta, talvi ahdisti. Niinpä hän pyrki kuvaamaan talvesta sen, mikä oli kaunista. Hän myös halusi, että hänen taiteensa olisi lähellä runoa.

Reidar Särestöniemen syntymästä tulee 100 vuotta 14. toukokuuta. Särestön taidemuseossa avautuu uusi näyttely 6.6. ja sunnuntaina 8.6. esitetään Kristian Smedsin ohjaama Lapin Faarao, jossa Hannu-Pekka Björkman sukeltaa Reidarin runojen maailmaan.  

Koskamon Karhukoiras herää kevääseen -esitys on liitteenä. 

Kaivoskatsauksen keskiössä KHO:n päätös

"Osayleiskaavassa lähiasutusta suojattiin suojavallilla, joka tulisi sijaitsemaan varsin lähellä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaa asutusta.Selvitysaineistoon ei myöskään sisältynyt kokonaisarviointia louhinnasta lähiasutukselle aiheutuvien erilaisten haittojen yhteisvaikutuksista. Kaavaratkaisu oli tästä syystä lainvastainen." Nämä olivat Korkeimman hallinto-oikeuden perustelut Kolarin kaivoskaavasta  tiivistettynä.

Leif Ramm-Schmidt muistuttikin Hannukainen Miningin edeltäjän, Northland Resources -yhtiön suunnittelemasta kilometrin suojavyöhykkeestä kaivoksen vaikutusalueen ulkopuolelle. Northland oli ilmoittanut lunastavansa kaikki asumukset tuolta alueelta. Hannukainen Mining puolestaan aikoi estää mm. lentokivet suojavallilla, joka ei asiantuntijoita eikä KHO:ta vakuuttanut. Ramm-Schmidtin laskelmien mukaan suojavallin pitäisi olla jopa 100 metriä korkea. 

Hannukainen Miningin jätti kaivoslupahakemuksensa TUKES:ille keväällä 2022. Siihen on aiemmin odotettu päätöstä vuosien 2025 ja 2026 vaihteessa, mutta KHO:n päätöksen johdosta koko hakemus pitää nyt uusia.  ”Lupahakemusten ja kaavatyön aloittaminen alusta tarkoittaisi noin 10 vuoden työtä. Aikooko Kolarin kunta olla kehittämättä kunnan muita elinkeinoja 10 vuotta kaivospäätöstä odotellen”, Ramm-Schmidt ihmetteli.

Keskustelua tilaisuudessa herätti erityisesti Hannukainen Miningin taloudelliset resurssit ja rahoitusmahdollisuudet kaivosinvestointiin.

Kaivoskatsaus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Tervehdykset Kolarin kyliltä ja tuntureilta sekä Tunturi-Lapin Painosta

Kuulimme myös ajankohtaiset terveiset kaivosta vastustavalta ja kunnallisvaaleissa viidestä kahdeksaan paikkaan kasvaneelta Kolarin kylät ja tunturit -ryhmittymältä. Sen esittivät Mikko Lipponen ja Eero Vapa.

Kumppanivartissa Jani Modig kertoi Tunturi-Lapin Painosta. Yhden hengen pajana Kolarissa aloittanut Tunturi-Lapin Paino toimii nykyään Kittilässä, ja Modig on palkannut yritykseens hiljattain ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Viime aikoina kiirettä toivat kunnallisvaalit, jonka kaikki paperiset vaalimainokset olivat Tunturi-Lapin Painon tuotoksia. Tunturi-Lapin Paino tulosti myös Ylläksen Ystävien Kahdeksan vuodenajan valokuvakilpailun parhaat kuvat sekä Lasten Riemuhiihtojen järjestäjien käyttämät huomioliivit. Painossa voi teettää esimerkiksi T-paitoja tai joulukortteja omista kuvista.