YYRY 10 vuotta ja Kuukkeli PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Eero Vapa   
17.04.2015 07:40

Eero Vapa on jälleen kirjoittanut Kuukkeli-lehteen artikkeleita YYRY:n kymmenvuotisseminaarista. Julkaisemme ne tässä kirjoittajan luvalla.

Palvelut, kaivos ja yhteydet yhteinen huoli

Ylläksen Ystävät ry:llä, YYryllä, tuli juuri uudenvuoden alla täyteen 10 vuotta. Sen kunniaksi yhdistys järjesti yhdessä Kolarin kunnan kanssa juhlaseminaarin, jonka ohjelman olivat rakentaneet YYryn hallituksen jäsen Veli-Pekka Räsänen ja Kolarin kunnanjohtaja Kyösti Tornberg.
Juhlaseminaarin aloitti 10-vuotias äkäslompololainen harmonikkataitaja Marko Haapapuro, joka sai esiintymisensä jälkeen raikuvat aplodit ja Ylläksen Ystävien stipendin.
Koko toiminnan ajan Ylläksen Ystävien puheenjohtajana ollut Marja Ramm-Schmidt muisteli yhdistyksen syntyhetkiä ja sääntöjen tärkeimmän kohdan, yhdistyksen tarkoituksen, kirkastumista hiihtolenkillään.
Kiteytettynä yhdistys vaalii Ylläksen ainutlaatuista luontoa, pyrkii toimimaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja pitää huolta mökinomistajien ja lomailijoiden eduista.
Yhteistyö on sujunut hyvin. Siitä yhtenä esimerkkinä Marjan jälkeen lehtereille asteli kunnanjohtaja Tornberg, joka palasi puheessaan kymmenien vuosien taakse, ensimmäiseen Ylläksen matkaansa.
Ylläs viehätti, mutta kuntalaisten kommentit ihmetyttivät.
– Eihän siellä ole kuin kahdeksan viikon piian paikkoja, Tornberg muisteli vastauksia, joita hän sai Ylläksen kehuihinsa.
Nyt asenne matkailuun on Tornbergin mukaan paljon parempi.

Panelisteilla luja side Ylläkseen

Kolarin luottamusmiehiä edustanut, kunnanvaltuutettu ja kaksi viikkoa kunnanhallituksen puheenjohtajan pestiä hoitanut Marjo Tapojärvi toi viestiä 1930-luvulta, jolloin ensimmäiset matkailijat saapuivat Äkäslompoloon ja majoittuivat Marjon isomummon luo Riihen taloon.
YYryn varapuheenjohtaja Henry Söderström muisteli omaa ensimatkaansa 80-luvun Ylläkselle, jolloin hisseillä piti ostaa oma lippu molemmille puolin tunturia. Paljon on P4010170edistytty sen jälkeen, ja varsinkin Maisematie sai Henryltä kehuja.

Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen tunnusti, että hänen sukunsa on elänyt seminaarivieraiden varassa jo kolmen sukupolven ajan.
Osmo Virranniemi osti yhdessä Reijo Riilan kanssa Hiihtokeskus Iso-Ylläksen osakkeet Karjalan Liitolta vuonna 1985. Yhtenä myyjänä oli Johannes Virolainen.
– Lipunmyynti on yli viisinkertaistunut noista vuosista, ja Sport Resort Ylläksen alueelle on investoitu 100 miljoonaa euroa, hiihtokeskus itse 30 miljoonaa.
Äkäslompolon kyläseuran puheenjohtaja Markus Kiili on uusimpia tulokkaita.
– Kävimme ensi kerran vuonna 1995 ja luonto kolahti. Luonto on valtti ja siitä pitää pitää kiinni. Tulkaa muulloinkin kuin sesonkina. Me kävimme lokakuussa ja muina hiljaisina aikoina.
Ylläsjärven kyläyhdistyksen sihteeri Johanna Koivumaa kertoi isoisältään, Ylläs-Jussalta, kuulemansa tarinan. Ylläs-Jussa oli ollut perunoita nostamassa 1920-luvulla, kun Ylläsjärven yli oli soutanut pariskunta. Naisen pitkät housut olivat ihmetyttäneet. Pariskunta oli ollut Jenny ja Samuli Paulaharju.

Yhteydet ja niiden puute

Ylläksen Matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Ikkelä kiitti YYryä hyvästä yhteistyöstä, kertoi yhdistyksen tilasta ja tulevaisuuden tavoitteista.
Päällimmäisenä oli resurssipula. Kaksi ja puoli vakituista tekijää yrittää palvella monitahoista yrityskuntaa. Monien painopisteiden joukosta voi nostaa esille liikenneyhteydet, ulkomaisten ja nuorten asiakkaiden tavoittaminen sekä rakennetun infran ympärivuotinen hyödyntäminen.
Kun panelistien esittelykierros oli päästy läpi, oli sana vapaa yleisöllekin. Anne Lehtovuori kaipaili yhteyksiin maininnan myös tietoliikenneyhteyksistä. Markus Kiili neuvoi valittamaan operaattoreille huonoista yhteyksistä ja yleisössä ollut Tero Kekki kertoi, että DNA:n ja Soneran yhteistyö 4G-verkoissa näkyy vuoden kolmannella neljänneksellä myös Ylläksellä.
Anne ei kuitenkaan kaivannut yhtään kännykkämastoa lisää pilaamaan maisemaa.
Christian Ramm-Schmidt patisti Kolarin ja Kittilän yhdistämään voimiaan ja vaikuttamaan Kittilän kentän yhteyksiin.
– Matkailua ei voi olla, jos ei ole hyviä yhteyksiä, eivätkä kaikki voi odottaa tarjoushintaa Euroopan kalleimmille lentokilometreille.
Sirpa Laakso oli samoilla linjoilla ja korosti myös junan tärkeyttä kotimaisille asiakkaille.

Palvelut ja niiden puute

Ylläksen palveluita tarkasteltiin kriittisesti paneelipöydän molemmin puolin. Kuulijoiden joukosta ohjelmatarjonnan sanottiin näivettyneen surkeaksi.
Christian Ramm-Schmidtin mukaan erityisesti korkeatasoisempia mökkejä kaivattaisiin.
Osmo Virranniemi kaipasi myös tasonnostoa.
– Palvelut pitää saada kansainväliselle tasolle. Luontoon ei pety kukaan.
Matti Koli muistutti kuitenkin, että hänen aikanaan Ylläksellä on tapahtunut valtava kehittyminen. Hän suositteli Muonion kunnanrajan siirtoa. Nyt se rajoittaa Äkäslompolon palveluiden kehittämistä.
Marjo Tapojärvi sanoi Ylläksen kaipaavan muitakin kuin matkailun, poronhoidon ja kaivosten tapaisia, maankäyttöön perustuvia elinkeinoja. Johanna Koivumaa nosti esiin lähiruuan, Tunturi-Lapin kylien voimavarat ja panostamisen ympärivuotisuuteen.
Sampo Kaulanen kaipasi lisää vinkkejä asiakkailta, mitä he haluavat Ylläksellä kehitettävän.

Luonto, ladut ja kaivos

Luonto ja ladut olivat aiheita, jotka saivat kiitosta, mutta ensilumenlatua kaivattiin.
Yhtä mieltä oltiin myös kaivoksesta. Toivottiin hankkeen lopullista kuoppaamista esimerkiksi kaavoituksen avulla. Kunnanjohtaja uskoi hankkeen siirtyneen ilman kaavoitustakin 2020-luvun loppuun, mutta Pajalan Kaunisvaarasta saattaa kuulua uutisia jo lähiaikoina.
Keskustelu polveili myös näiden aiheiden ulkopuolella, mutta ilman suuria ristiriitoja ja paneelin puheenjohtaja Tapio Niittyranta saattoikin vetää yhteenvedoksi, että niin lomalaisilla kuin yrittäjillä ja asukkailla on uskoa ja samat huolet.
– Porukallaa saama enämpi aikhaan. Yksin ei ole kukhaan mithään, Tapio tiivisti ja kutsui kaikki osallistumaan toukokuun 5. päivänä pidettävään strategiapalaveriin.

Eero 
Viimeksi päivitetty 18.04.2015 11:15
 

sportia

humina

humina2

seita